Singabore

Airbus 380-800, kone jolla lensimme Singaboresta Australiaan

Singabore

15.2.2011, Olavi

Hotellihuoneemme oli vaatimaton, ikkunaton mutta halpa joten meille sopiva tähän tilanteeseen.

Hotellista on 2 km lähimmälle maanalaisen asemalle joten kaupungille pääsee täältä helposti.

Singaboressa on oma raha, Singaboren dollari SS$ jonka arvo on n 0,75 EUR.

Valtiomuoto on tasavalta. Vaaleilla valituun parlamenttiin kuuluu 84 jäsentä. Tällähetkellä 82 jäsentä on samasta puolueesta ja 2 joistakin muista puolueista. Lieneekö nämä 82 joitakin Perussingaborelaisia. Näytttää siltä, että maaata on hallittu hyvin, talous on kasvu-uralla, asukkaat näyttävät olevan tyytyväisiä ja ylpeitä sinaborelaisuudestaan. Eräs taksikuski kehui meille kaupunkia. ”Täällä on mailman paras ja toimivin lentoasema, aasian korkein rakennus, maailman siistein kaupunki, tyytyväisimmät asukkaat, paras metro, turvallisin kaupunki ja lisäksi maailman parhaat taksikuskit..” Kaupungissa näkyi useita isoja rakennustyömaita joten kasvu jatkuu edelleen.

Aamulla lähdimme retkelle Kaupungin eteläpuolella olevalle Santosin saarelle. Se on viikonloppuisin kaupunkilaisten suosima ajanviettopaikka, siellä on uimarantoja, kahvilota ja ravintolaoita joka makuun, luontopuistoja ja monelaisia muita aktiviteetteja. Menimme kaupungille metrolla, siirryimme saarelle cablecarilla, l. kabiini hissillä. Jälleen saimme ihailla hienoja maisemia lintuperspektiivistä.

Kävelimme luontopolkua jonka varrelle monin tavoin esiteltiin sademetsän kasvistoa ja eläimistöä.

Kävimme myös perhospuistossa tutustumassa aasian pehosiin. Niitä oli nähtävissä kaikissa kehitysvaiheissa, toukka, kotelo, kuoriutunut valmis perhonen. Kyllä luonto on ihmeellinen.

Siirryimme bussilla uimarannalle. Täällä on useita reittejä joissa bussit kiertävät jatkuvasti ja kuljettavat veloituksetta matkustajia. Löysimme sopivan uimarannan, nautimme vilvoittavasta vedestä. Uinti piti lopettaa kun päälle nousi trooppinen sade/ukkoskuuro. Olihan mahtavaa vedentuloa. Vaikka olimme katoksessa suojassa medän vaatteet kastuivat kun tuuli heitti vettä myös vaakasuunnssa. Mutta kyllähän kesä kastelemansa kuivaa, saimme todeta, että tämä suomalainen sanonta pitää paikkansa täälläkin.

Palasimme kaupunkiin, menimme CityHalliin jossa Singaporejoen rannalta löytyy useita hienoja ulkoilmaruokapaikkoja. Oli mieliinpainuva hetki illan hämärtyessä ja suurkaupungin värikkäiden valojen syttyessä nauttia hyvä päivällinen hyvässä seurassa. Valot heijastuvat upeasti joen pinnasta antaen tunnelmaan mukavan lisäefektin. Ruokailun jälkeen menimme vielä veneajelulle singaborejoelle. Veneestä näimme Singaboren ultramodernin keskustan iltavalaistuksessa, ainutlaatuista katseltavaa. Veneet joilla kiertoajeluja tehdään ovat akkukäyttöisiä joten ne ovat hiljasia kulkijoita.

16.2.2011, Olavi

Tänään ostimme liput Hop in Hop out sightseeing bussiin. Täältä saimme monnipuolisen kuvan kaupungista. Valiptettavasti meillä oli lian vähän aikaa, emme voineet hypätä pois tutkimaan tarkemmin mielenkiintoisia kohteita, mutta jospa ssitten seuraavalla kerralla... Signaboresta jäi erittäin myönteinen kuva. Kaupunki on siisti, turvallinen, paljon hyvinhoidettuja puistoja, istutuksia, viheralueita, ihmiset ystävällisiä, auttavat mielellään turistia. Miellyttävin paikka tällä matkalla, voisi tulla uudelleen vaikka vähän pidemmäksikin ajaksi.

Klo 17 takaisin hotellille hakemaan reppumme ja sitten taksilla lentokentälle. Lentosemalle päästyämme totesimme, että taksikuskimme puheet eivät olleet katteettomia. Hienoin lentoasema joka olen koskaan nähnyt. Lähtevän liikenteen puolella on kokolatttiamatot. Tämä vaimentaa melun olemattomaksi, ei kuulu askelten kopina eikä laukkujen puörien jakuva jyrinä kuten muualla. Koristelussa oli käytetty paljon oikeita kasveja, värit oli valittu hyvin, rauhalliset, pirteät, tilaa riittävästi. Viihtyisä hiljainen paikka jossa voisi odotella koneen lähtöä pitempäänkin

.

Chekkauken jälkeen havaitsin, että lennämme Melbourneen ihkauudella Airbus 380-800 koneella, mielenkiintoista. Tämä konehan on tällähetkellä mailman suurin ja nykyaikaisin, strategiset mitat, pituus72,7 m, siipien kärkiväli 79,8 m, lentonopeus 920 km/h, lentokorkeus 10,7 --- 13,11 km, matkustajamäärä 450. Qantas Airwaysilla on näitä 8 kpl. Matkustamot on sijoitettu 2 kerrokseen, Bisnesluokka yläkrrassa Economy ja turistiluokat alakerrassa. Löysimme paikkamme alakerrasta penkkiriviltä 83. taaksemme jäi vilä 4-5 penkkiriviä. Yhdellä rivillä on 10 paikkaa, välissä 2 käytävää. Istumapaikalla oli enemmän tilaa kuin aiempien lentojen pienemmissä koneissa. Koneen rivuperäsimen päälle oli sijoitettu videokamera jonka lähettämää kuvaa voi seurata edessä olevasta monitorista. Samasta monitorista voi seurata lennon etenemistä kartalla, muita lentoon liittyviä tietoja, uutisia yms. Ihmeellistä kyllä, turbulenssit heittelivä tätäkin jättiläistä samalla tavalla kuin pienepiäkin koneita, muta onhan tässä tietysti pinta-alaakin enemmän mihin tuuli voi tarttua. Saavuimme aamulla varhai onnellisesti perille Melbourneen, tällä kertaa kaikki 4 RollsRoycsen suihkumoottoria kesti ehjinä loppuun saakka. Kunnioitettava tekniikan huippuluomus tämäkin.

Aasialainen perhonen

Singaboren keskustan pilvenpiirtäjiä