Malesia

10.2.2011, Olavi

Ensimmäinen aamu KualaLumburissa valkeni. Suunnittelimme päivän ohjelma,: tutustuminen kansallismuseoon, käynti museon vieressä olevassa isossa puistossa jossa mm. lintupuisto orkideapuisto, perhospuisto ym.ym., illalla Kiinalaisessa kaupungissa.

Kasallismuseo oli mielenkiintoinen paikka. Tietoa sai alueen kehittymisestä, asuttamisesta, kulttuureista, luonnosta, varhaisesta merenkulusta, silkkitiestä, kaupankäynnistä ja ties mistä enemmän kuin mitä jaksoi kerralla sulattaa. Taidokkaasti tehdyistä esineistä voi nähdä, että täällä on asunut taitavia ihmisiä jo tuhansia vuosia sitten. Nyky Malesia koostuu 13 liittovaltiosta, joista 11 on malakan niemimaan eteläosassa ja 2 Borneon saarella. Aiemmin Singaporekin kuului Malesiaan, mutta se itsenäistyi 1956 erillilliseksi valtioksi. Alueen vimeisten vuosisatojen historia on värikäs. Portugalilaiset valloittivat Melakan alueen 1500 luvun alussa ja hallitsivat sitä n. 150 v. Tämänjälkeen Hollantilaiset ottivat alueella vallan käsiinsä. Monien vaiheiden jälkeen Britit saivat alueen haltuunsa kun Hollantilaiset kanssa sovittiin useiden eri alueiden hallinnasta ja tässä jaossa Malesia jäi Briteille. Toisen mailmansodan vaikutuksesta Malesian liittovaltio itsenäistyi v 1957.

Malesian rahaykkö on Ringgit (RM)., 1 EUR = noin 4 RM.

Kävimme lintupuistossa, jonka sanottiin olevan lajissaan mailman suurin. Heti portista sisäänastuttua allekirjoittaneen olkapäiille lensi pari papukaijaa tekemään lähempää tuttavuutta. Puistossa oli nähtävissä monipuolinen otos trooppisen alueen linnuista.

Päivä oli tosi kuuma, taksikuskin mukaan lämpötila oli 38 – 40 astetta. Eipä tarvitse palella. Tämän vuoksi jätimme orkideapuiston väliin tältä päivältä ja menimme Kiinalaiseen kauppakeskukseen.

Kaikinpuolin värikäs paikka, tavaraa tarjolla valatavasti, mitä erilaisempiin tarpeisiin.

Illan hämärtyessä siirryimme China Townin suositulle markkinakadulle. Kadun molemminpuolin oli myyntipöytiä täynnä kaikenlaista tavaraa ja kadut aivan täynnnä ihmisiä kävelemässä ja kaupanhieronnassa. Värikäs kokemus

ChinaTownista kävelimme hotellille ja asetuimme levolle.

Pertronas tornit yövalaistuksessa

Näkynä Menera tornista

Petronas tornit

Ostoskeskuksen kupoli sisäpuolelta

11.2.2011, Olavi

Muuttopaivä. Pakkasimme reppumme ja ajoimme taksilla kaupungin ulkopuolella olevalle bussiasemalle, josta sitten jatkoimme matkaa bussilla Melakaan. Melaka on vanhin, historiallisesti merkittävin kaupunki, jonka tarina alkaa jo 1200 luvulta.. Täältä käsin siirtomaaisännätkin ovat hallnneet aluetta. Taksikuskikin puhui white controllista kun kerroimme Melakaan menosta. 150 km matka taittui 2,5 tunnissa hyvässä ilmastoidussa bussissa. Tien varret olivat pääasiassa istutettua öljypalmumetsää ja myöskin kumipuuta näkyi runsaasti. Palmuöljy onkin yksi Malesian merkittävin vientituote. Siitähän Neste Oy:kin tekee biodieseliä Suomessa..Uskomattoman suuret alueet on öljypalmun kasvattamiseen käytetty. Myöskin kumi on Malesialle merkittävä vientituote.

Majapaikaa Melakasta emme olleet varanneet etukäteen. Ystävällisen taksikuskin avustuksella löysimme sopivan hotellin kävelymatkan päässä kaikista merkittävistä historiallisista kohteista. Bussista poistumisesta oli kulunut puoli tuntia ja olimme jo kantaneet tavaramme hotellihuoneeseemme, kyllä täällä turistia palvelllaan, ihmeellistä !

Lähdimme tutustumaan kaupungin keskustaan. Nousimme näkötorniin. N. 50 m korkean maston ympärille asennetu pyörivä näköalatasanne nousi huippuun. Lintuperspektiivistä saimme nopeasti yleiskuvan alueesta. Tornin vieressä oli merimuseo. Pääkohde siellä oli alkuperäisen portugalilaisen purjelaivan (laiva jollaisia portugalilaiset käyttivät 1500 luvulla valloittaessaan alueen) mukaiseksi rakennettu laiva jonka sisälle oli kerätty paljon aineistoa entisajan merenkulusta ja portugalin valloitusretkastä alueelle. Ihmetytti miten portugalilaiset olivat saaneet näin suuren positiivisen huomion vaikka kyseessä oli alueen valloittaja.

Ilta alkoi hämärtyä joten oli hyväaika lähteä katsomaan kiinalaista kaupunkia. Menimme sinne riksoilla. Riksa on polkupyörä johon on rakennettu kahden istuttava sivuvaunu. Täällä ajopelit oli koristeltu toinen toistaan runsaammilla tekokukka-asetelmilla, led-valoilla ja musiikkisoittimilla. Otimme matkan ilman kovaäänistä musiikkia. Mukavastihan se parin kilometrin matka (20 min) meni ympäristöä katsellessa. Kaupungissa oli iltamarkkinat, pääkadun varret täynnä muyyntipöytiä ja hyvin monenäköistä väkeä tien täydeltä.

12.2.2011, Olavi

Sunnuntaina tutustuimme muutamiin lähialueen museoihn ja kävimme kaupungin läpi virtaavalla joella veneellä sightseeing ajelulla. Illalla nälkä yllätti, kävimme paikallisessa Macissä syömässä hampurilaisen. Palatessa kuljimme markkinapaikaksi muutetun kadun läpi. Kaikenlaista tavaraa oli taas kaupan ja halvalla.

13.2.2011, Olavi

Jälleen muuttopäivä. Taksilla lija-autoasemalle ja bussilla Singaboreen. Sama bussi vei perille saakka, rajalla juoksuttiva meitä kaksi kertaa tavaroidemme kanssa tarkastuspisteiden läpi.

Tie Melakasta Singaboreen oli jällen hieno 3+3 kaistainen moottoritie, ja teiden varsilla horisonttiin asti ulottuvia öljypalmumetsiä. Nopeasti tuo 250 km matka taittui. Loppumatka bussiasemalta hotellille taittui taksilla. Ensivaikutelma kaupungista: siisti, puistot, nurmikot hyvin hoidettuja, paljon vihreää näkyvissä, löytyy avaruutta joten tunnelma rauhallinen viihtyisä.

 Näkymä pyörivästä näkötornista

Portugalilainen sotalaiva 1500 luvulta